Vanhat vaatteet matonkuteiksi
Vaatekaappimme pursuavat kulahtaneita vaatteita. On reikäkainaloisia paitoja, haalistuneita hameita ja parhaat päivänsä jo nähneitä pöksyjä. Ja sitten on se eräskin mekko, jonka taskuun hajosi vihreä tussi. Nämä ovat sitä vaatekastia, jota ei voi kiikuttaa kirpparille eikä lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Joku kärräisi lumppuläjän oikopäätä kaatopaikalle. Minä päätin yrittää antaa rakkaille räsyille mahdollisuuden.
Räsymattojen kuvat silmissä kiiluen otin sakset kouraan ja ryhdyin matonkuteiluhommiin sen kummemmin ennakkosuunnittelematta. Leikkasin auki sivusaumat helmasta hihansuihin, nipsaisin irti paksun alapäärmeen ja aloin nyrhimään kangasta tylsillä saksillani. Olin jo ehtinyt tuhota kaksi raidallista trikoopaitaa, kunnes annoin itseni ymmärtää, että venyvät kankaat kannattaa leikata pystysuuntaan. Siis mikäli haluaa välttää kuminauhaefektin. Vaikka ei kai se niin nöpönnuukaa ole, sillä räsymaton taika piilee juuri siinä, että lopputulos on hurmaavan kotikutoinen.
Elättelen toiveita, että jonain päivänä (tai vuonna) kotini lattioita koristavat lumpuista itse kutomani räsymatot. Huomattavasti helpommalla pääsisin, jos suuntaisin matto- tai edes kudekauppaan, mutta tässä hommassa ei ole kyse helppoudesta ja nopeudesta. Kyse ei taida olla edes valmiista räsymatosta, sillä olen kuullut kuteiden leikkaamista verrattavan meditaatioon.
Olen parin leikkaussession jälkeen kudeasioissa vielä keltanokka, mutta mukavaksi voin hommaa kehua jo nyt. Muutama kudekeräkin koristaa jo pussinpohjaa, mutta lumppuläjä ei näytä vielä pienentymisen merkkejä. Meditatiiviseen tilaan päästäkseni on kylläkin ensin kurvattava saksikaupan kautta ja hankittava terävämmät leikkuuvälineet.
18 kommenttia “Vanhat vaatteet matonkuteiksi”
Jätä vastaus
Tai saksenteroittimet:) Hyviä, laadukkaita saksia voi myös teroittaa, niin ei tarvitse ostaa uusia. Matonkuteen leikkuu auringossa on tosiaan oivaa kesäpuuhaa ja pölyt pysyy ulkona. Sisätiloissa leikkaan kylppärissä, sillä hieno tekstiilipöly laittaa nenun tukkoon.
Joo, mä olen huomannut myös, että kuteenleikkuu on pölyista hommaa. Hyvä idea siirtyä tekemään sitä pihamaalle.
Tuoppas Annu saksesi teroitukseen.
Terävät sakset ovat nautinto, tylsillä saksilla tekemisestä menee helposti maku.
Hyvä Pauliina, saksien teroittaminen on paljon ennenvanhamaisempaa kuin uusien ostaminen! Paitsi, että olisikohan semmoisilla isommilla kangassaksilla helpompi leikata kuin tavallisen kokoisilla eli poikkeanko sittenkin saksikaupan kautta?
Hei ja onnea uudelle sivustolle!
Kuteiden leikkaaminen on oivallista kesäpuuhaa. Mulle tulvahtivat mummolan kesämuistot mieleen.
Kiitos, Anu. Meillä noita rytkyjä on pussikaupalla eli meditoimista riittää.
Minä olen käyttäny näitä juttuja (vaatteita, jotka on minulle sama kuin kankaita) kirpputorilta ostettuna käsitöissä. Ja ihania aarteita on löytynyt uusiokäyttöön. Kaikkea ei välttämättä tarvi matonkuteiksi leikata.
Jos harkitset uusia saksia, suosittelen etenkin matonkuteiden leikkaamiseen Fiskarsin Softouch -saksia, joissa jousi palauttaa sakset auki-asentoon eikä käsi väsy.
Mietinkin, että kauneimmat kankaat voisi säästää ja ommella vaikka luutuiksi. Softouchit kuulostaa käteviltä, otan selvää niistä.
Sakset on arvotyökalu, niistä pitää pitää huolta! Kangassaksilla ei todellakaan leikata yhtään mitään muuta kuin kangasta.
Joitain vanhoja kankaita voi myös repiä kuteiksi, sekin on pölyistä hommaa, mutta aika mukavaa.
Ja mun mielestä kangaspuilla kutominen se vasta meditaatiota onkin, kuteiden valmistelu on vain esimakua siitä.
Liinulla on kangassakset ja niillä ei tosiaankaan leikata mitään muuta kuin kangasta. Mulla on muutamat huonot ja tylsät sakset, joita en ole teroittanut kertaakaan. Ehkäpä kohta olen
leikatuista matonkuteesta saa kaikkea ihanaa myös virkkaamalla:-) Jättivirkkuukoukku käteen ja pihakeinuun istumaan; nopeasti syntyy kylpyhuoneen matto tai vaikka rantakassi. Paljon ihania virkkauskirjoja löytyy vaikka kirjastosta!
Susanna, minulla onkin jo yksi virkattu matontekele meneillään (kun en jaksanut odotella kangaspuita), aion vielä raportoida sen etenemisestä täällä
Kertokaapa, miten on parempi leikata raidallinen kangas matonkuteeksi? Siis raidan suuntaiseksi vai
raitojen poikkisuuntaisena? Raidat ovat noin1,5 cm leveät. Kuteina on trikoo (valmis, ostettu kude), yksivärinen – ja raidallinen kude.
Hei Virpukka
Jos leikkaat raidan mukaisesti, saat raitakudetta (vähän niinkuin itseraidoittuvat sukkalangat). Jos taas leikkaat raitaan vasten (kohtisuorassa) saat ns. pilkkukudetta, eli pikkupätkä esim. punaista ja pikkupätkä valkoista… Siis jos haet lopputuloksessa raitaa, leikkaa raidan mukaisesti, jos taas iloisen”kirjavaa” pilkkumerta, niin raitaa vasten
Molemmat ok.
Ainut vaan, tuli mieleen, että mummo leikkas tietyt kankaat vinoon… En vaan millään saa mieleeni… Täytyy kysyä äitiltä kunhan ehdin…
Itsekin elättelen toiveita, että joskus olisi tila, johon saisin ne perintöpuut jotka odottavat maalla… Ehkä kahdetkin (maalla on yhteensä 4 kangaspuut) 
Miedän vähän intoutuva käsityösuku… Onneksi… 
Jatkoa
Äidiltä kysyttyä: Mitä vinkkejä kuteiden leikkaamiseen??
1. jos käytät samassa työssä eripaksuisista kankaista leikattua kudetta, muista leikata paksummasta kankaasta kapeampaa kudetta ja ohuemmasta leveämpää, jotta niistä tulee suunnilleen samanpaksuista työstettynä. (vrt esim. farkku ja lakanakangas).
2. kokeile leikata trikoopaidasta kudetta erisuuntiin: pystysuuntaan ja vaakasuuntaan leikatut kuteet “käyttäytyvät” hieman erilailla, molemmat ok, mutta pinta voi näyttää erilaiselle. sivusaumattomasta paidastahan saa helposti pitkän pätkän kudetta spiraalimaisesti leikaten.
3. pyöristä ns. kääntymiskohdan kulmat pois, jotta kuteeseen ei tule paksua klönttiä. Jotkin kankaat saattavat myös tuommoisen klöntin kohdalta kulua helpommin rikki.
Ja vielä yksi vinkki: jos vaikka virkkaat kuteesta jotain ja haluat virkkausvaiheessa päästä helpommalla, ompele kuteen jatkokohdat keriessäsi napakasti kiinni (käsin tai koneella). näin saat yhtenäisen valmiin kuteen
Trikoostakin tulee hyvää matonkudetta, kannattaa vaan laittaa joustamatonta ja joustavaa vuorotellen mattoon, ja se joustava jätetään hieman löysälle loimien väliin ettei ala kiristämään mattoa.
Muistakaahan ennenvanhainen saksienteroituskonsti: lasisen pullonkaulan “leikkaaminen”. Omat sakset terottuivat tehokkaasti, eipä tuolle pärjää mitkään “oikeat” teroituskonstit.
Itse leikkaan semmoisilla saksilla mitkä sattuvat olemaan saatavilla. Kannattaa vaihdellakin saksia välillä erilaisiin jos paljon leikkaa kerralla, ei kramppaa kädet niin helposti.
Meillä harvoin harrastetaan tuunausta. Mieluummin ostetaan uutta. Korkeintaan kulahtaneista paidoista saa pölyriepuja.
Poppanakuteet leikataan aina täysvinoon. Matonkuteet voi leikata oikeastaan miten päin vaan, mutta trikoosta kannattaa tarkistaa venyvyys. Jos teet kudetta esim. vanhoista lakanoista, ne voi myös repiä langansuuntaan. Yksi hyvä keino on myös saumuri: neulat ja langat pois ja sen kun annat mennä.
Muista vaan puhdistaa kone perusteellisesti ja tarvittaessa huoltaa se leikkaamisen jälkeen.